Helsingin Koominen Ooppera tarina
Helsingin Koominen Oopperan on Suomen uusin oopperatalo, joka perustettiin 6.7.2016. Ensimmäisestä toimintavuodesta ensimmäiset viisi kuukautta käytettiin toiminnan käynnistämiseen ja loput seitsemän kuukautta on käytetty esitys- ja kulttuuritoiminnan tuottamiseen, perustoiminnan tekemiseen ja yrityksen toimintamallien vakiinnuttamiseen.
Toiminnan käynnistäminen perustui laajaan suomalaisen ooppera-alan tutkimukseen ja selvitykseen, jonka johtopäätös oli, että Suomessa on paikka pienemmälle ja ketterälle ooppera- ja operettitalolle. Laura Åkerlund laati työryhmänsä kanssa viisivuotisen liiketoimintasuunnitelman, joka sisälsi taloussuunnitelman, markkinointisuunnitelman, ohjelmistosuunnitelman, henkilöstö- ja resurssisuunnitelman, jonka mukaisesti toiminta käynnistettiin. Rahoitussuunnitelma perustui yritysjohdon käynnistysrahoitukseen, tuleviin lipputuloihin, mahdollisiin tukirahoituksiin, sekä kansainvälisiin co-production tuotantoihin, joissa kulurakenne on erilainen verrattuna täysin omaan tuotantoon. Mediahuomio heti toiminnan käynnistämisen jälkeen oli huomattavan isoa verrattuna maltillisiin odotuksiin kuten YLE uutiset, Kirkko ja kaupunki, Helsingin Sanomat, Rondo-lehti. Markkinointisuunnitelman onnistumisesta kertoo www.koominenooppera.fi avauspäivänä kävijöitä 120 000, joka ylitti kaikki odotukset. Helsingin Koominen Ooppera kutsuttiin Opera Europa jäseneksi syksyllä 2016. Koominen Ooppera sai suuren huomion toiminnallaan, jota brändiä se kantaa edelleen Euroopassa.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Koominen Ooppera on järjestänyt yhteensä 13 esitystä, joiden täyttöaste on ollut 70%. Lisäksi kahdeksan (8) yhteisötapahtumaa, joissa kuulijoita ja näkijöitä on ollut n. 420.000. Ooppera on toiminut merkittävänä kulttuurialan työllistäjänä ja tarjonnut vuoden aikana töitä 202 alan ammattilaiselle, sekä oman organisaation seitsemälle henkilölle. Lisäksi Helsingin uusin oopperatalo on toteuttanut 23 laajaa markkinointikampanjaa ja niittänyt medianäkyvyyttä kattavasti yli miljoonalle henkilölle niin valtamediassa, aikakauslehdissä, televisiossa, radiossa, nettisivuilla kuin blogeissa.
”Ensimmäinen toimintavuosi on kerta kaikkiaan ylittänyt kaikki odotukseni. Hurja työmäärä takana, ja suuri kiitos kaikille, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi”, kommentoi Helsingin Koomisen Oopperan johtaja Laura Åkerlund, joka on toiminut ooppera-alalla päädramaturgina, johtoryhmän jäsenenä, ohjaajana, apulaisohjaajana ja stage managerina Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Venäjällä ja Puolassa.
Helsingin Koomisen Oopperan toiminnan keskiössä ovat kansainväliset co-productionit (yhteistuotannot), Suomessa harvemmin esitettyjen teosten tuominen yleisön nähtäväksi ja kuultavaksi, sekä uudenlaiset tavat lähestyä oopperakokemusta, kuten Punahilkka -oopperassa toteutettu Livetwiittaus vuonna 2017. Helsingin Koominen Ooppera tuotti myös Suomessa ensimmäisen immersiivisen oopperatuotannon Vixen Helsingin Juhlaviikoille Konepajan Brunossa, co-production lontoolaisen Silent Operan kanssa vuonna 2017.
Työryhmä suunnitelmaa käynnistäessään tiesi, että Helsingin Koomisen Oopperan käynnistäminen piristää ja haastaa suomalaista oopperatoimintaa. Nyt kuuden vuoden jälkeen monet Helsingin Koomisen Oopperan käyttöönottamista uusista toimintatavoista ovat pesiytyneet suomalaiselle ooppera-alalle. Koomisen Oopperan kannalta käänteentekevä oli kevät 2019, jolloin Laura Åkerlund kutsuttiin johtoryhmän jäseneksi ja päädramaturgiksi saksalaiseen Badisches Staatstheater Karlsruheen vuodeksi johtajakoulutukseen. Paluun hetki Suomeen keväällä 2020 oli myös haastava: koronarajoitukset sulkivat toimintaa määrittelemättömän pitkäksi ajaksi.
Nyt meneillään oleva kuudes toimintavuosi tuo uusia digitaalisia tuotantomuotoja, joihin Laura Åkerlund on perehtynyt toimiessaan Theater Dortmundin Akademie für Theater und Digitalität digitaalisten teatteri- ja ooppera-alan hankkeiden johtoryhmässä keväästä 2020.
